Mie rakastan esikasvattamista. Varaslähtö kesään alkaa jo helmikuussa. Hitaimpien (niiden joiden kasvu vaatii eniten aikaa) sirkkalehdet putkahtaa mullasta silloin kun maa on ulkona vielä lumen peitossa.
Nopeimmat, niinku ruuspapu, esikasvavaa parissa viikossa.
Kasvimaa oli tämän kesän PROJEKTI. Sen rakentamiseen meni
niin helvetisti aikaa (ei oo vieläkään valmis) että kasvit piti enimmäkseen
ostaa valmiina taimina: chiliä,
tomaattia, kurpisaa (sitä suurta oranssia), melonia, avomaankurkkua ja
yrttejä. Sipulia olisin halunnu, mutta siemensipuleita ei myyty enää missään.
Ainoa mitä kasvimaalle esikasvatin oli kesäkurpitsa. Nuukailematta 30
KPL!!! Voitteko kuvitella? Ei ole suuruudenhulluudella taas ollu mitään
rajaa!!! Jos tekee varovaisen laskelman, niin jokaisesta taimesta kasvaa 3
pamppua, siis yhteensä 90 kpl. Realistisempi arvio on 5 pötköä/kasvi, siis
yhteensä 150 kesäkurpitsaa ja tässä taloudessa kesäkurpitsoja syödään
vuositasolla ehkä 15. Yltiöoptimista arviota en edes ajattele. Mikä helvetti
minuun taas iski?
Mikä pahinta kesän olosuhteet on olleet kesäkurpitsan
kannalta loistavat! Kohopenkit, hyvä kompostimulta, runsas kastelu, vaffa
lannoitus ja lämmin, aurinkoinen suvi takasivat helevetin hyvän sadon!
Rukoilen ilmavoimilta sadetta ja myrskyä. Tai tulis edes
kurpitsarutto joka veis sadosta 70 %. Tähän mennessä kurpitsaa ovat saaneet
ristikseen naapurit, työkaverit ja lapsen koulun henkilökunta ja satunnaiset
ohikulkijat.
”Moi! Mitä kuuluu? Otaks kurpitsaa?”
”Moi! Mitä kuuluu? Otaks kurpitsaa?”
Satokauden loppuun mennessä mulla on taattu työrauha pihalla
ja ansiotyössä.
Ja tiiättäkö, MULLA ON KIINTIÖ TÄYNNÄ!!!
Niitä saatanan kesäkurpitsoja on vedetty joka helvetin aterialla ynnä aterioiden välissä varje faking dag viimiset kaks viikkoa, muodossa tai toisessa!!! Nyt ei enää vaan pysty! Ja taaskaan ei luoto armoa tunne: niitä helevetin pötköjä vaan pukkaa! Kiihtyvällä temmolla!
Niitä saatanan kesäkurpitsoja on vedetty joka helvetin aterialla ynnä aterioiden välissä varje faking dag viimiset kaks viikkoa, muodossa tai toisessa!!! Nyt ei enää vaan pysty! Ja taaskaan ei luoto armoa tunne: niitä helevetin pötköjä vaan pukkaa! Kiihtyvällä temmolla!
Väänsinpä kuitenki lounaaksi kesä-Q-RRRR-pizzasopan. Ja
voitteko uskoa, perheen ÄIJÄT yllättivät heittäytymällä kasvissyöjiksi! Puoliso
jopa hehkutti että jos kesäkurpitsaa tulee riesaksi asti niin keitä soppaa! Hän
kyllä syö! Phärkkele, nehän on nyt jo riittoisuudessaan yks helevetin riesa!
HAH! Eipä tiiä mies-polo mitä on tullut luvanneeksi!
HAH! Eipä tiiä mies-polo mitä on tullut luvanneeksi!
Kesäkurpitsakeiton perusohje on helppo:
- Kesäkurpitsaa ja sipulia paloina, kuullotetaan pannulla, kipataan kattilaan, lisätään vettä sen verran että sörsseli peittyy.
- Maustetaan kasvisliemikuutiolla. Pehmeäksi kiehunut aines vedetään hienoksi sauvasekoittimella. Lisätään nestettä ja sulatejuustoa. Hämmennellään tasaiseksi.
Ite laitoin lisäksi kyssäkaalta, purjoa ja suippopaprikaa. Koskenlaskija viherpippurisulatejuustolla sai särmää muuten makeahkoon keittoon.
Söin.
Kesäkurpitsoista tulee kuulemma hyvää kompostimultaa. Aion testata.
Palaappa tähän tekstiin sit helmikuussa kun alat lekkiin taas siementen kans:)
VastaaPoistaYritän hommata porttikiellon siemenkauppoihin ennen sitä! Myös netissä.
VastaaPoista