Puutarhakääpiö elää kasvuvyöhykkeellä 1, 80-luvun omakotitalossa, 600 neliömetrin vuokratontilla.

lauantai 10. elokuuta 2013

KESÄKURPITSAHELVETTI



 


Mie rakastan esikasvattamista. Varaslähtö kesään alkaa jo helmikuussa. Hitaimpien (niiden joiden kasvu vaatii eniten aikaa) sirkkalehdet putkahtaa mullasta silloin kun maa on ulkona vielä lumen peitossa.
Nopeimmat, niinku ruuspapu, esikasvavaa parissa viikossa.
 
 

 
 
Kasvimaa oli tämän kesän PROJEKTI. Sen rakentamiseen meni niin helvetisti aikaa (ei oo vieläkään valmis) että kasvit piti enimmäkseen ostaa valmiina taimina: chiliä,  tomaattia, kurpisaa (sitä suurta oranssia), melonia, avomaankurkkua ja yrttejä. Sipulia olisin halunnu, mutta siemensipuleita ei myyty enää missään.


 
Ainoa mitä kasvimaalle esikasvatin oli kesäkurpitsa. Nuukailematta 30 KPL!!! Voitteko kuvitella? Ei ole suuruudenhulluudella taas ollu mitään rajaa!!! Jos tekee varovaisen laskelman, niin jokaisesta taimesta kasvaa 3 pamppua, siis yhteensä 90 kpl. Realistisempi arvio on 5 pötköä/kasvi, siis yhteensä 150 kesäkurpitsaa ja tässä taloudessa kesäkurpitsoja syödään vuositasolla ehkä 15. Yltiöoptimista arviota en edes ajattele. Mikä helvetti minuun taas iski?

Mikä pahinta kesän olosuhteet on olleet kesäkurpitsan kannalta loistavat! Kohopenkit, hyvä kompostimulta, runsas kastelu, vaffa lannoitus ja lämmin, aurinkoinen suvi takasivat helevetin hyvän sadon!

Rukoilen ilmavoimilta sadetta ja myrskyä. Tai tulis edes kurpitsarutto joka veis sadosta 70 %. Tähän mennessä kurpitsaa ovat saaneet ristikseen naapurit, työkaverit ja lapsen koulun henkilökunta ja satunnaiset ohikulkijat.  
”Moi! Mitä kuuluu? Otaks kurpitsaa?”

Satokauden loppuun mennessä mulla on taattu työrauha pihalla ja ansiotyössä.
 
 

Ja tiiättäkö, MULLA ON KIINTIÖ TÄYNNÄ!!!
Niitä saatanan kesäkurpitsoja on vedetty joka helvetin aterialla ynnä aterioiden välissä varje faking dag viimiset kaks viikkoa, muodossa tai toisessa!!! Nyt ei enää vaan pysty! Ja taaskaan ei luoto armoa tunne: niitä helevetin pötköjä vaan pukkaa! Kiihtyvällä temmolla!

Väänsinpä kuitenki lounaaksi kesä-Q-RRRR-pizzasopan. Ja voitteko uskoa, perheen ÄIJÄT yllättivät heittäytymällä kasvissyöjiksi! Puoliso jopa hehkutti että jos kesäkurpitsaa tulee riesaksi asti niin keitä soppaa! Hän kyllä syö! Phärkkele, nehän on nyt jo riittoisuudessaan yks helevetin riesa!
HAH! Eipä tiiä mies-polo mitä on tullut luvanneeksi!

Kesäkurpitsakeiton perusohje on helppo:
  • Kesäkurpitsaa ja sipulia paloina, kuullotetaan pannulla, kipataan kattilaan, lisätään vettä sen verran että sörsseli peittyy.
  • Maustetaan kasvisliemikuutiolla. Pehmeäksi kiehunut aines vedetään hienoksi sauvasekoittimella. Lisätään nestettä ja sulatejuustoa. Hämmennellään tasaiseksi. 
Tuosta perusohjeesta on helppo lähteä virittämään soppaa oman makunsa mukaan.
Ite laitoin lisäksi kyssäkaalta, purjoa ja suippopaprikaa. Koskenlaskija viherpippurisulatejuustolla sai särmää muuten makeahkoon keittoon.
Söin.



Kesäkurpitsoista tulee kuulemma hyvää kompostimultaa. Aion testata.  

2 kommenttia :

  1. Palaappa tähän tekstiin sit helmikuussa kun alat lekkiin taas siementen kans:)

    VastaaPoista
  2. Yritän hommata porttikiellon siemenkauppoihin ennen sitä! Myös netissä.

    VastaaPoista