Puutarhakääpiö elää kasvuvyöhykkeellä 1, 80-luvun omakotitalossa, 600 neliömetrin vuokratontilla.

perjantai 6. syyskuuta 2013


SYLEILE MINUA KESÄ!
 
 

Olin jo ehtinyt antaa syksylle periksi kun kesä yllättäen tulikin takaisin!
Merkiksi antautumisesta ostin pallokrysanteemeja jotka kuuluvat ehdottomasti syksyyn.
Nyt ne on jemmassa kuistilla, häpeillen kaiteen ja ruusupapuverhon takana.





Syyskuu on jo meneillään ja ulkona on lämmintä + 22 Celsiuksen asteikolla! Viikonloppuna voi jopa hellelukemat paukkua!
Jesh! Tämmösestä syyskuusta mie piän!






Kasvimaalta löytyy edelleen syötävää: ruohosipulia, persiljaa, basilikaa, minttua ja oreganoa. Tomaatit on vieläkin raakoja. Epätoivoissani oon laittanu pari terttua sisälle kypsymään.
Kurkkuja on suolattu pariinkin otteeseen ja viimeinen kesäkurpitsa (päästiinhän niistä) pötköttelee jääkaapissa.


Yritän ummistaa silmäni syksyltä joka kuitenkin vääjäämättä kyttää nurkan takana. Vaikka päivät on lämpimiä aamuisin on viileää.
Puut varistavat lehtiään. Värit kuiskailevat kuolemaa.  
Tarmokkuuden puuskassa tyhjentelin kesäkukkapurkkeja ja –koreja. Mutta osa kukista kukkii vielä!



Kelloköynnnös ja keijunmekko on täydessä kukassa.  Perennoista kurjenkello ja kurjenpolvi on alottaneet toisen kukkimisrundin.
Ja yks floraosaston ärmätti, miinanköynnös, on täynnä pieniä valkeita nuppuja! Näin pitkälle en oo sen kans päässyt vielä koskaan!



Mie oon niin iloinen!
Istun terassilla kirjoittamassa tätä. Koneet pärisee, linnut laulaa ja vasta leikattu nurmikko tuoksuu.
Mulla on shortsit ja t-paita. Juon olutta.
Syyskuussa! Pihalla!  
 


Virnistellen tunnustan: karkasin töistä.

Kiitän ja kumarran ilmavoimia. Annan auringon hivellä hipiääni ja heittäydyn lämmön syleiltäväksi!
Mie oon onnellinen siitä että vieläki on kesä!



Voih! Meinas unohtua. Kattokaa mitä löyty pihalta! 5 euron seteli! Ja kuin tilauksesta mittatikuksi vitosen viereen putkahti mikroskooppisen pieniä orvokkeja.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti