Puutarhakääpiön maailmankaikkeus: SIEMENSYÖKSY
Aurinko kutkuttaa uinuvat hormonit he...:
SIEMENSYÖKSY
"Keväällä kiihotutaan puutarhalehtien kuvista ja hipelöidään siemenpusseja."
Puutarhakääpiö elää kasvuvyöhykkeellä 1, 80-luvun omakotitalossa, 600 neliömetrin vuokratontilla.
tiistai 11. maaliskuuta 2014
SIEMENSYÖKSY
Aurinko kutkuttaa uinuvat hormonit heräämään talviunestaan. Kevät antaa lupauksen ja uskottelee että kaikki on mahdollista.
Kevät on suurten tunteiden aikaa. Keväällä rakastutaan.
Keväällä alkaa elämä.
Keväällä alkaa elämä.
Ja sitä hipelöintiä riittää! Joka kerta kun perseelleen
istahtaa alkaa siemenpussien pyörittely. Jos niitä ei pääse käpälöimään livenä
niin sitten niitä pyöritellään päässä. Edes kauppassa ei voi olla hiplaamatta
siemenpusseja.
Siemenpusseja vertaillaan muiden esikasvatukseen hurahtaneiden kanssa.
Yöt hekumoidaan siemenkatalogien kanssa.
Siemenpusseja vertaillaan muiden esikasvatukseen hurahtaneiden kanssa.
Yöt hekumoidaan siemenkatalogien kanssa.
Hipelöintiä seuraavaan siemensyöksyyn kannattaa varautua
lukemalla ohjeet siemenpusseista ja niitä ohjeita kannattaa noudattaa,
varsinkin niitä joissa kerrotaan sopiva ajoitus.
Mikään ei vitututa niin kuin ennenaikainen siemensyöksy jonka seurauksena on pituuttaan katkeilevia köynnöksiä vaikka ulkona on vielä halla.
Mikään ei vitututa niin kuin ennenaikainen siemensyöksy jonka seurauksena on pituuttaan katkeilevia köynnöksiä vaikka ulkona on vielä halla.
*****
Perinteitä noudattava esikasvattaja tutkailee kuun vaiheita, tuulen suuntaa ja muuttolintuja varmistaakseen pienokaisilleen mahdollisimman suotuisan alun elämän taipaleelle.
Impulsiivinen roiskii siemensä silloin kun inspis iskee.
Jos kuulut jälkimmäisiin, niin äkillistä siemensyöksyä varten kannattaa varata taimimultaa, sumutuspullo, sopivia astioita ja tietysti niitä siemeniä.
*****
Puutarhakääpiön ohjeet hallittuun siemensyöksyyn:
(= erinomainen mutta nerokas tapa hoitaa koko akti syöksystä esikasvatuksen kautta valmiisiin taimiin).
Näitä tarvitset:
- sanomalehti
- roskapussi
- 24 kertakäyttökahvimukia
- veitsi, sakset
- kaljalaatikko tai kaljakeissi
- multaa, siemeniä
- sumutuspullo
Puhko reiät kahvikuppien pohjiin.
(Ylimääräinen vesi valuu pois ja korkean pohjan ansioista vesi ei jää lillumaan
kupin alle).Peitä laatikko roskapussilla.
Laita pohjalle sanomalehti.
(Jos vettä on liikaa, se imeytyy lehteen)
Lataa mullat mukiin, sumuta, syökse siemenet ja laita pinnalle ohut kerros multaa jos sitä ohjeessa suositellaan.
Monet siemenet itävät nopeammin jos niitä liottaa muutaman tunnin.
Lopuksi sumuta.
Ja muista kastella päivittäin.
Kolme viikkoa vanhat kelloköynnökset kasvattavat vartta.
Valmiit taimet ovat näppärästi tarjottimella ja multapaakku irtoaa helposti kahvimukista. Aikanaan ne on helppo kantaa pihalle ja istuttaa lämpimään lannoitettuun multaan.
Lempeää kevättä ystävät.
Olkoon ilmavoimat teille suosiolliset!
Olkoon ilmavoimat teille suosiolliset!
tiistai 18. helmikuuta 2014
HELLÄKÄTINEN HELMIKUU
”JIPPII!” hihkuu onnellinen puutarhakääpiö silmät loistaen.
Aurinko paistaa, linnut laulaa, selssiukset on plussalla ja pihan viimeisetkin
lumikasat sulaneet! Ja nyt on vasta helmikuu!
Ensimmäisen siemensyöksyn jäljiltä kelloköynnökset on
itämässä. Muutoin siemenet on vielä ostamatta ja paskakauppiaasta, tuosta
kevään airuesta, ei ole vielä aistittavissa hajuakaan.
Talvi on ollut puutarhakääpiölle armollinen.
Päivät on olleet kostean sumuisia ja alastomat puut mustina
paljastaneet todelliset muotonsa iätöntä harmautta vasten. Harmaan sävyissä
talvi oli kaunis.
Lunta ja pakkasta on
ollut vähän. Vesisadetta ja vihreää nurmikkoa paljon.
Siitä ilmavoimille kiitos.
Siitä ilmavoimille kiitos.
Yhtä suopeasti kelit ei kohdelleet narsisseja jotka
versoivat sormenpituisin varsin kukkapenkistä joulukuun leudossa vesisateessa,
kaamosauringon vinossa valossa. Pakkanen pani ja halla vei uteliaat narsissit, luulen.
Vuorokauden valoisa aika on venähtänyt roimasti. Ja tästä se
vaan pitenee kunnes yllättäen päivä on pelkkää päivää ja yö yötöntä.
Voi ystävät, kevättä kohti mennään. Täysiä!
Hyppelen riemusta, lallatan ja suunnittelen tulevaa kesää
vaikka takaraivoa jäytää pakkasen pelko, koska nythän on kuitenkin vasta
helmikuu.
Sen verran vielä hehkun, että leuhkia retostelen jouluruusulla joka on edelleenkin elossa, voi hyvin ja pukkaa uutta versoa, hoidosta huolimatta! Jahka kevät koittaa jouluruusullekin, se saa väljemmät mullat ja sinisen taivaan.
Sen verran vielä hehkun, että leuhkia retostelen jouluruusulla joka on edelleenkin elossa, voi hyvin ja pukkaa uutta versoa, hoidosta huolimatta! Jahka kevät koittaa jouluruusullekin, se saa väljemmät mullat ja sinisen taivaan.
perjantai 14. helmikuuta 2014
TARINA YSTÄVYYDESTÄ
Kiireetön aamu. Matkalla töihin poikkean tavalliselta
reitiltä ja ajan ”ruotsintalojen” ohi. Pieniä, siistejä, enimmäkseen
lautaverhoiltuja yksikerroksisia taloja, pienillä siisteillä pihoillaan.
Joistakin ikkuinoista näkyy valoa, aamukahvit, aamupuurot, elämän merkit. Lastenvaunut pihalla, polkupyörä nojaamassa portaisiin. Näky on kodikas.
Joistakin ikkuinoista näkyy valoa, aamukahvit, aamupuurot, elämän merkit. Lastenvaunut pihalla, polkupyörä nojaamassa portaisiin. Näky on kodikas.
Tiedostaminen iskee sieluun salamana ja yhtäkkiä lennän
helvetillisen liikutuksen valtaan. Kurvaan Cittarin pihaan, nappaan
takapenkiltä talouspaperirullan ja turistan nokan ja kuivaan kyyneleet. Minua
ei liikuta se lämpö ja kodikkuus jota se pientaloalue uhkuu vaan se että
tämänkin tarinan takana on idea, päätös ja toteutus ja ne svedu-perkeleet jotka
on aina paljon parempia kuin me!
Juttu meni näin: Turku ja Göteborg ovat ystävyyskaupunkeja,
ovat olleet jo vuodesta 1946. Talvi- ja jatkosodassa Turkua pommitettiin ja
sodan jälkeen kaikesta oli pula.
Ja mitä tekee YSTÄVYYSkaupunki Göteborg?
Päättää auttaa turkulaisia.
Ja voitteko kuvitella, ne ei lähetä adressia: ”voi
voi teitä! mutta kyllähän teidän olisi pitänyt ymmärtää ettei mustelmilta vältytä kun
isompansa kanssa rupiaa tappeleen”, Ei. Eikä sieltä lähetetä konsulttia
neuvomaan mitä turkulaisten nyt pitäis tehdä ja mitä niitten pitäis ajatella
tai tuntea. Ei. Eikä ne tule pysyttämään
patsasta. Ei. Ne saatanan älypäät lähettää turkulaisille TALOJA!!!
Voitteko kuvitella!? Ihan oikeita pieniä taloja! Siististi
ruutukaavaan! Lähes kaupunginosan verran. Ja omille pienille tonteilleen, mihin
saa mahtumaan elämän kannalta tarpeellisimman: pottumaan ja marjapensaat!
Kaupunkiin jota on pommitettu! Kaupunkiin jossa on evakkoja! Kaupunkiin jossa
ihmiset on joutuneet kodittomiksi!
Ne hölmöt göteborgilaset on ihan tosissaan miettineet mitä
heidän ystävyyskaupunkilaisina pitäis tehdä. Ne on miettineet mitä turkulaiset
vois tarvita. Ne on oivaltaneet ja perkele toteuttaneet ideansa!!! Joka on
LOISTAVA! ARVOKAS! VILPITÖN!
Jos talojen tilalta olisikin pystytetty patsas niin se
varmaan olis vieläkin olemassa. Adressi mainittais varmaan jossakin kaupungin
historiikissa. Hätäapuna lähetetyt vaatteet olis käytetty ja ruoka syöty.
Mutta nuo talot! Kaunis pieni alue ihmisen mittakaavaan
rakennettu! Siellä ne on pystyssä edelleenki, pihat siisteinä ja talot
hoidettuna. Ties kuinka mones sukupolvi niitä jo asuu. Ruotsintalot on pysyvä
ja elävä merkki inhimillisyydestä!
Oli kotikasvatus millainen tahansa jokaisella pitäisi olla
sisäänrakennettuna edes jonkunlainen järki, häpy, tolkku ja ymmärrys!
Ja tässä kyynelehtiessäni tunnen raivon kipinän sisälläni:
siis olenko täys ääliö? Pillitän sitä että ihmiset YMMÄRTÄVÄT, TAJUAVAT,
AUTTAVAT JA OSAAVAT TOIMIA TILANTEEN
MUKAAN.
Päinvastoin sen pitäis olla, itkeä sitä että ihmiset on totaalisia idiootteja,
eivät ymmärrä kanssaihmisiään, näe avun tarvetta ja vaikka näkisivät eivät
kuitenkaan toimi sen mukaan. Siis vailla mieltä, sydäntä ja tolkkua!
Ja ja & så så,
olisko niistä pirun svedu-pelleistä sittenkin jotain opittavaa?
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
ANNA LAHJAKSI AIKAA
ANNA LAHJAKSI HYVÄÄ OLOA
Kauneimmat lahjat ovat itse tehtyjä.
Rakkaimmat lahjat ovat niitä, joiden arvoa ei voi mitata rahalla.
Rakkaimmat lahjat ovat niitä, joiden arvoa ei voi mitata rahalla.
Parhaat lahjat säilyvät mielessä pitkään.
Tämä on monen vaimon, rakastajattaren ja tyttöystävän joka jouluinen ongelma. Vaan eipä enää! Yleispätevä puutarhakääpiö jakaa maailmanlaajuisessa internetissä. Ohjeita, tietoa ja ideoita.
Alla olevat ajankäyttö- ja palvelukupongit sopivat lahjaksi
useimmille miehekkäille.
Laadi omat kuponkisi tai laita tulostin laulamaan. Miespuolinen partneri ilahtuu lahjasta varmasti!
Laadi omat kuponkisi tai laita tulostin laulamaan. Miespuolinen partneri ilahtuu lahjasta varmasti!
Mutta toimii myös toisinpäin: miekkonen voi esittää kupongit joululahjatoivomuksena.
(Kannattaa pitää mielessä, että kuponki velvoittaa lahjan antajaa. Kun äijä iskee lipukkeen käpälään on turha vedota kiireeseen, päänsärkyyn tai EU:n korkeimpaan tuomioistuimeen.
Luvattu mikä luvattu.)
torstai 21. marraskuuta 2013
Puutarhakääpiön maailmankaikkeus: Statussymbolit Yöllä on satanut lunta. Mutta...
Puutarhakääpiön maailmankaikkeus:
Statussymbolit
Yöllä on satanut lunta. Mutta...: Statussymbolit Yöllä on satanut lunta. Mutta keli on onneksi niin kostea, että hyvässä lykyssä tuostakin vielä päästä...
Statussymbolit
Yöllä on satanut lunta. Mutta keli on onneksi niin kostea,
että hyvässä lykyssä tuostakin vielä päästään. Ja toivottavasti syksy muuttuu
talveksi ja talvi kevääksi ilman lunta ja pakkasta.
Nuoskainen lumi havahdutti! Tajusin että syyslannoite on
levittämättä ja kukkapenkit paskaamatta. Jotaki kuitenkin olen saanut
aikaiseksi. Syksyn mittaan olen istuttanut yli 200 kukkasipulia!
TERVETULOA KEVÄT! Ja mahdollisimman äkkiä!
Kesällä rakentamani kasvimaan reunus on nyt sitten isketty täyteen sipulia: tulppaaneja, laukkoja, narsisseja ja joitakin pieniä jotka putkahtaa esille aikaisin keväällä. Etupihalle piti väsätä lisää kukkapenkkejä, että sain kaikki sipulit maahan.
Mutta sen olen oppinut, että rakennuksen seinustalle
tulppaaneja ei kannata istuttaa, koska valoa kohti hakeutuessaan ne kasvattavat
pitkän ja kieron varren. Kauneimmillaan tulppaani on jos se saa valoa joka
suunnasta.
Ja miten ne voiki olla niin täydellisiä? Kukkasipuleita on miellyttävä
käsitellä ja kaunis katsoa. Paperinen kuori rapisee käpälissä, mutta sisus on napakka ja kätkee sisäänsä elämän. Istuttaminen on rentouttavaa ja se tehdään yleensä silloin kun kesä on ohi tai kun kesä ei ole vielä edes alkanut. Niillä on ihan oma aikataulunsa.
Tulppaanit ovat kotoisin Vähä-Aasiasta, mahdollisesti jostain Himalajan juurilta. Ne päätyivät Turkkiin kauppiaiden mukana n. 1500-luvulla. Turbaania muistuttavan tulppaanin nimi juontaa juurensa Turkista.
Varakkaat turkkilaiset lämpesivät tulppaaneihin. Jotkut sulttaanit käyttivät rahaa enemmän tulppaanitarhoihin kuin haaremeihinsa.
Hollantilaiset hullaantuivat tulppaaneihin ja tulppaaneista tuli varakkaan väen statussymboleja. Kukkien mystisyyttä lisäsi sipuleissa elävä virus, joka sai aikaan erilaisia värimuunnoksia. Sijoittajat yrittivät arvailla tulppaanin uusia muotivärejä ja kauppa kävi kuumana.
Koska sipuleita myytiin vain kesäkuusta syyskuuhun, tulppaanin sipuleja myytiin muuna aikana ”futuurikauppana”. Kaikki joilla oli vähänkään varaa käyttivät rahansa kukkasipuleihin. Kauppaan osallistuttiin vaikka siihen olisi mennyt elinikäiset säästöt ja katto pään päältä.
Tulppaanimania oli vuosina 1634-1637 Alankomaissa tapahtunut sijoituskupla. Mahdollisesti Euroopan ensimmäinen lajissaan.
Korkeimmillaan tulppaanien hinnat olivat vuonna 1637, silloin yhdestä tulppaanin sipulista (Rembrantiksi kutsutun Semper August-tulppaanin sipuli) maksettiin summa joka vastaa 1,4 miljoonaa euroa! Yhdestä kukkasipulista!
Talouskuplan puhjettua monet menettivät rahansa. Mutta tulppaanien kasvattaminen jatkui Alankomaissa. Nykyään Hollanti tuottaa 65% kukkasipulien maailmankaupasta.
Toisen maailmasodan aikana tulppaanin sipuleja käytettiin
jälleen ravintona. Wikipedian mukaan ne maistuvat maapähkinälle. Tulppaanin
sipulit maistuvat myös myyrille!
Näistä ensimmäisiä jotkut ovat syöneet, toisia lähes kaikki ja kolmansia tuskin kukaan.
Myyriä voi yrittää torjua istuttamalla tulppaanien lähelle narsisseja ja keisarinpikarililjaa. Näin on mulle asiaan perehtyneemmät väittäneet.
Keväällä nähdään toimiiko!
Sen verran vielä nuita kevään airuita kehun, että kyllä
niiden yksinkertaisessa kauneudessa on jotaki lumoavaa. Ja helposti
tunnistettavaa. Näyttäkää tulppaanin kuvaa pienelle lapselle ja kysykää että
mikä se on. Varmasti tunnistaa!
Tätä kirjoittaessa lumi on sulannut terassilta ja puiden
alta. Sade ropisee katolla.
Hyvä niin.
Piti vielä guuglata Semper Augustin kuva. Kaunis
puna-valkoraidallinen kukka.
Ja Keukenhof, sinne pitäis joskus päästä.
Ja Keukenhof, sinne pitäis joskus päästä.
Tunnisteet:
Alankomaat
,
Hollanti
,
Keukenhof
,
kukkasipuli
,
tulppaani
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)













